Kirjoitettu

Jämäsoiroja?

Tiedätte varmaan sen, kun ompelee collarihousut tai leggarit lapsella ja kankaasta jää sellainen soiro, kapea ja korkea…mitä sillä sitten tekee? Kaapissa sattui tälläisiä soiroja olemaan useampia ja niistä aloin yhdistellä koulumekkoja.

IMG_6535

Kaapissa oli myös joskus extempore ostettua palmikkonyöriä ja siitä tuli mekkoon vyö. Valkoiset hihat on varmaan aina ruoassa, mutta tästä tuli kiva mekko. Takakappale on musta. Kaikki kolme collaria jämiä muista ompeluista.

IMG_6534

Samoin pandamekossa. Tähän riitti vain lyhyet hihat, joten ei pääse vielä käyttöön, mutta keväämmällä sitten.

IMG_6632

IMG_6393

Sitten musta mekko. Mekon piti omasta mielestäni olla musta, että saadaan käyttöön paremmin kaikki kuviolegginsit sitten mekon parina. Mutta tytön mielestä siinä piti olla pesukarhu. No nyt siinä on. Tosin se ei näy, eli pesukarhuja on selän tampissa ja alavaroissa ja tereissä. Helma on pussitettu kuminauhalla.

IMG_6669

IMG_5986

Ja tämäkin on jäänyt esittelemättä: Pesukarhumekko, jonka jämistä siis tuli edellisen mekon tereet. Ja tässä on myös tasku Dexcomille (verensokerisensori).

Arvatkaas kumpaa mekkoa on pidetty? Mustaa. Tätä pesukarhua ei vielä kertaakaan. Joskus vaan joku vaate unohtuu kaappiin.

IMG_5987

Soiroja jää tietenkin toiseenkin langansuuntaan. Isosisko sai kouluhameen. Edelleen nämä “hyötyompelut” on omia suosikkeja.

IMG_6181

Kirjoitettu

“Jemma-vaatteita”

Tälläisiä “jemmoja” piti kokeilla tytön vaatteisiin. Yleensä hän on koulussa verensokerisensori kaulassa roikkuen, kännykkäpussissa. Mutta kuulin, että hänelle oli sanottu : Puhelin on kouluaikana kielletty!

Sehän ei ole kivaa, että pienen pitää selitellä vieraille aikuisille sairauttaan tai sen hoitoja, joten jospa sen sensorinkin kätkisi vaatteisiin. Sehän vaatii vain taskun.

Tämä ensimmäinen on pieni jakku, jonka ajatus oli, että sen voi heittää minkä vaan paidan päälle, tai kesällä takiksi.

IMG_6242

IMG_6238

Tai miten olisi ihan mekko, jossa on taskuja…

IMG_6239

..ja yhdessä taskussa tarra, että pysyy kiinni ja Dexcom kyydissä. Kiva pilkkutrikoo saatiin tytön tädiltä, kiitokset sinne!

IMG_6240

No, vielä nuo ei ole käyttöön asti päätyneet, vaan “dexi” on edelleen kaulassa. Ja tähän viimeiseen jakkuun ei sitten taskua laitettukaan.

IMG_6209

Kirjoitettu

Dexcom -varusteluita ommellen

Yläkuvassa valmis pussi täytettynä, mutta aloitetaan alusta.

Viime postauksessa näitte sen velourtakin, jossa on tasku sensorin vastaanotinta varten. Tuo sensorin vastaanotin on Dexcom, joka helpottaa pikku diabeetikon elämää kovasti! Ja perheen elämää tietenkin myös.

IMG_5988

Se pitää vaan mukavasti saada kulkemaan mukana. Tai 6m etäisyys lapsesta riittää, mutta koulussa olen huomannut sen olevan parempi lapsen kaulassa (tai välillä kouluavustajan huomassa). Kantamista varten löytyi vanhoja aiemmin ommeltuja kännypusseja. Sieltä se laitekin pilkottaa.

IMG_5989

Ruokahalu vaan kasvaa syödessä? Ja hoidon helpottamiseksi on nyt rakennuttu Xdrip ja ostettu BLE tukeva älypuhelin ja kas vain…lapsi voi käydä kaverilla ja vanhemmat näkee verensokerin silti…toivottavasti. Tämä järjestelmä ei ole ihan yksinkertainen ja en sitä nyt selitä sen enempää. Klikatkaa tänne, jos kiinnostaa lisää. Itse yritän keskittyä tässä blogissa ompeluihin. (saa laittaa sähköpostiakin info@seliashop.fi, kun tähän ei voi blogin alle kommentoida)

IMG_5990

Yläkuvassa vasemmalta oikealle xdrip boxi, Sony experia ja Dexcom receiver. Nämä pitää olla lapsen mukana ja siitä päästään siihen ompeluun.

IMG_5991

Pari kokeilupussukkaa. Siiri ja myyry vähän isompi, jonka jälkeen totesin, että vähän voi pienentää ja tuli tähtipussukka. Molemmat puuvillaa, vuoritettu ja sisässä oma tasku xdripille.

IMG_5992

Nämä kaulaan ja menoksi! Verensokerin voi tarkistaa helposti. <3

Nauhat on mainosnauhoja ja vanhoja avainnauhoja. Lyhentelin vain sopivampaan mittaan. Pussit menee kiinni Kam-nepeillä.

IMG_5994

Sisko halusi oman, hänelle ihan vaan kännykkäkokoa ja hylkeen kuvin.

IMG_6012

Kirjoitettu

Jämäompelua kaapin kätköistä

Ompeluystävän kanssa tuli puheeksi velour ja sydänvelour ja muistin, että kaapissa on pikku pala. Sellainen, että olin ajatellut ommella autoon turvavyötyynyjä. Se vaan oli jäänyt ja kesän reissutkin on taas ohitse. Ehkä parempi, että siitä tulikin takki talveen kuopusta lämmittämään.

Kantiksi löytyi collegejämää, kam-neppejä kahdessa värissä ja vielä aplikointikuvat Pesukarhutrikoon jämästä. Näistä ompeluista tulee edelleen paras mieli!

Takin edessä on tasku Dexcomille (jatkuva verensokerinseuranta, sensori), jotta se kulkee koulupäivässä mukana ja lähellä ilman signaalikatkoksia. Muuten takin kaava on ottobresta, lehti 4/13.

IMG_6018